Opiskelijan näkökulma: Uskomusten vaikutus opiskeluun

”Whether you think you can, or you think you can’t – You’re right.”
Henry Ford

Tässä tekstissä käsittelen uskomuksia ja niiden vaikutusta opiskeluun. Oma opiskeluni on odotellut sellaisen kaksikymmentä vuotta. Kaksikymmentä vuotta uskoin olevani kykenemätön opiskelemaan korkeakoulussa. Uskoin, että se ei ole minua varten enkä varsinkaan pysty tekemään pitkää opinnäytetyötä.

En tiedä missä vaiheessa elämääni olen alkanut epäilemään itseäni ihmisenä. Luultavasti jo lapsuudessa, joka piti sisällään paljon tuskaa ja kipua. Erään teorian mukaan kärsin niin sanotusta ydinhäpeästä, joka tarkoittaa häpeän myrkyllistä muotoa, joka saa ihmisen pitämään itseään arvottomana (Saraste 2024). Mielenkiintoista onkin pohtia, mitkä ovat omia uskomuksia? Voisivatko jotkin uskomukset olla vanhemman, sisaruksen, opettajan tai vaikka esihenkilön? Mitä uskomuksia yhteiskunta meille suoltaa?

Kuka on saanut päähäni iskostettua, että olen arvoton ihminen ja huono kaikessa, mitä teen? Yhteiskunnan suoritusorientoituneisuus ei ainakaan ole auttanut asiaa. Tai se, että kasvaessani 80- ja 90-luvuilla, tunnetaidoista ei oltu kuultukaan. On tarvittu yli 30 vuotta sen huomaamiseen, että ehkä osaankin ja pystynkin. On ratkaisevasti eri asia ajatella, että ”Minä pystyn tähän!”, kuin ”Minä en pysty tähän!” Ja vielä ratkaisevampaa on se, uskooko omiin uskomuksiinsa vai ei?

Voisimme siis karkeasti jakaa uskomukset kahtia: sellaisiin, jotka palvelevat meitä ja sellaisiin, jotka eivät. Mikäli sinulla on syystä tai toisesta uskomuksia jotka eivät palvele sinua, kuten  ”Olen tyhmä” ja uskot uskomuksiisi, luultavasti käyttäydyt tavalla, joka tukee uskomuksiasi. Ihmiset jopa ryhtyvät toimiin vahvistaakseen haluamansa uskomukset, jopa totuudellisuuden kustannuksella, jos ne ovat ristitiirassa heidän oma maailmankatsomuksensa kanssa (Bromberg-Martin & Sharot 2020, 561).

Lisääntyvän tutkimustiedon mukaan uskomukset ovat enemmän, kuin työkaluja ulkoisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne ovat pikemminkin arvonlähde itsessään, siten, että ihmiset motivoituvat ylläpitämään tiettyjä uskomuksia. Esimerkiksi ihminen uskoo mieluummin olevansa oikeassa, kuin väärässä tai, että tulevaisuus on valoisampi kuin pimeämpi. (Bromberg-Martin & Sharot 2020, 561.)

Jos uskot siis olevasi oikeassa uskossasi olevasi tyhmä, luultavasti käyttäydyt sen mukaan, etkä saavuta niitä asioita, joita saavuttaisit kannustamalla itseäsi edes kokeilemaan.

Omien ajatusten ja uskomusten tarkastelu voi aluksi tuntua haastavalta, mutta ajan myötä se luultavimmin helpottaa ja voimme alkaa valjastamaan ajatuksia ja uskomuksia palvelemaan meitä.

Viimeisien vuosin aikana olen päässyt kyseenalaistamaan uskomuksiani oikein urakalla ja iloisena voin kertoa, että kohta valmistun tradenomiksi. Uskon, että pystyn siihen ja oikeastaan mihin ikinä haluankaan pystyä. 

Uskon, että myös sinä pystyt muokkaamaan uskomuksiasi sinua paremmin palveleviksi!

Anita Löfberg
Tradenomiopiskelija

Lähteet:
Bromberg-Martin, E. & Sharot, T 2020. The Value of Beliefs. Department of Neuroscience. Washington University. Luettavissa: https://www.cell.com/neuron/pdf/S0896-6273(20)30347-0.pdf. Luettu: 11.4.2024.

Saraste, H. 28.3.2024. Huonompi kuin muut. Helsingin sanomat. Luettavissa tilaajille: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010229544.html. Luettu: 11.4.2024.