Digitaalisia elämyksiä palvelumuotoilua hyödyntäen
Pilottihankkeen aikana järjestettiin useita työpajoja, haastateltiin asiantuntijoita sekä kartoitettiin matkailutoimijoiden tarpeita. Sukanen perusti hankkeen toteuttamista varten Ikitaival Oy nimisen yrityksen ja keräsi noin 20 yhteistyökumppania, jotka lähtivät rakentamaan yhteistä kulttuurimatkailureittiä. Myös korkeakoulu- ja opiskelijayhteistyö oli isossa roolissa ja hanke toimi toimeksiantajana niin opinnäytetöille, kuin kurssitoteutuksille. Hankkeen aikana toteutettiin Visit Finlandin kanssa kaksi seminaaria, joissa pureuduttiin kulttuuriperinnön tuotteistamisen mahdollisuuksiin vuonna 2020 ja 2021.
Kalevala elämysmatkailutuotteiden kohderyhmäksi valikoituivat japanilaiset, jotka tuntevat Suomen matkailukohteena ja arvostavat suomalaista luontoa. Koronaepidemian jatkuessa hankesuunnitelmaa muokattiin ja pilottimatka päädyttiin järjestämään digitaalisena elämyksenä. Syntyi kahden tunnin mittainen Experience Kalevala -digitour, jota pilotoitiin 50 japanilaiselle ja esiteltiin Tokiossa Creative Finlandin järjestämässä Hitto desu! -vientitapahtumassa. Kulttuurimatkailureitin Suomen lanseeraus toteutettiin virtuaalisena Haaga-Helian tapahtumatuotannon opiskelijoiden kanssa keväällä 2021.
Kalevala kartalle -kulttuurimatkailureitti
Hankkeen lopputuloksena syntyi Kalevala kartalle -konsepti, joka yhdistää asiakkaan ostopolun vaiheet matkailukohteissa sekä digitaalisissa kanavissa. Kansainvälinen ja myös kotimainen matkailu vaatii saumattoman asiakaskokemuksen, jossa matkailukohteiden markkinoinnilla on iso rooli. Tämä korostuu, kun kohteena on matkailijoille tuntematon teema ja matkailukohde. Pilotoinnin yhteenvetona voidaan todeta, että Kalevala-teemainen elämysmatkailu kiinnostaa niin kulttuuri- ja matkailutoimijoita, kuin japanilaisten matkailijoitakin.
Tuotteistuksen osalta tarinallistaminen voi näkyä esimerkiksi luontoaktiviteettien yhteydessä, joka luo syvyyttä koettuun elämykseen. Japanilaisille matkailijoille on tärkeää, että he saavat palvelua omalla äidinkielellään ja pääsevät tutustumaan sekä oppimaan suomalaisesta kulttuurista vuorovaikutuksessa paikallisen kanssa.
Kulttuurin kaupallistaminen nosti tunteet ja tosiasiat pintaan
Kulttuuriperinnön tuotteistamisen osalta haaste on, että selkeitä sosiokulttuurisia mittareita tai ohjeistusta ei ole. Hanke joutui kovaan vastatuuleen, kun Kalevala Koru Oy nosti väitteen Kalevala kartalle -tavaramerkkiä vastaan, joka toimi kulttuurimatkailuhankkeen logona. Lopulta Patentti- ja rekisterihallitus totesi, että sana Kalevala ei ole Kalevala Korun yksityisomaisuutta. Kalevalaista symboliikkaa on hyödynnetty kautta aikojen erilaisissa yhteyksissä ja esimerkiksi kirjailtuja hannunvaakunoita on tavattu 1000 vuotta vanhoissa käyttötavaroissa.
Jatkotutkimuksen kannalta olisi kiinnostavaa määritellä miten immateriaalista kulttuuriperintöä kannattaa hyödyntää kaupallisessa kontekstissa. Toisaalta pelätään kulttuurista appropriaatiota ja väärinkäyttöä, mutta kulttuuri ei ole staattista, vaan jatkuvasti kehittyvää, jolloin sen uudet ilmenemismuodot ammentavat historiasta ja perinteistä. Lisäksi kulttuurimatkailulla on vaikutus alueen elinkeinoon ja se on keino yhdistää eri taustoista tulevia ihmisiä.
Miltä kulttuurimatkailu näyttää tulevaisuudessa?
Nykyisin digitaalisen tuotekehityksen parissa Huldilla työskentelevä Sukanen nostaa kasvun haasteiksi matkailupalveluiden maantieteellisen hajanaisuuden, markkinointipanostuksen vähäisyyden sekä it- ja tiedolla johtamisen osaamisen tason matkailualalla. Visit Finland vastaa koko maan matkailumarkkinoinnista, mutta matkailualueilla kehitetään paikallisia ratkaisuja, kuten myynti- ja markkinointialustoja.
“Kulttuuri- ja matkailuala on tarvinnut ja tulee tarvitsemaan apua entistä nopeammin digitalisoituvassa liiketoimintaympäristössä. Tämä vaatii nykyisten asenteiden, hankevetoisten rahoitusmallien sekä poikkitieteellisen yhteistyön uudelleenmäärittelyä.” toteaa palvelumuotoilija Sukanen. Uuden liiketoiminnan kehittämisen kannalta jatkuvuus on avainasemassa, jotta hankekehitystyö ei pääty, kun hankkeen rahoitus on käytetty.
Digitaalisten elämystuotteiden osalta kehitys on vasta alkutekijöissä. Osaltaan tähän vaikuttaa tekniikka, mutta myös kuluttajien käyttäytymisen muutos. Digitaalisia tuotteita, kuten virtuaalimatkoja on alettu kehittämään, mutta kokemuksen immersiivisyyttä on hankala luoda nykytekniikkaan perustuvilla ratkaisuilla. Digitaaliset elämykset eivät ole tärkeitä vain vapaa-ajan viihteen näkökulmasta, vaan ne mahdollistavat palveluita myös kohderyhmille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta esimerkiksi matkustaa.
Kolmas mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe on Kalevala kartalle -pilotin jatkaminen kulttuurimatkailureitin jalkauttamiseen. Aihe on koskettanut niin suomalaisia kuin kansainvälistä yleisöä, matkailukenttä on kiinnostunut Kalevalan tuotteistamista ja matkailureittiä olisi mahdollisuus laajentaa eri puolille Suomea. Kalevala kartalle -pilotin päätteeksi voidaan todeta, että hankkeen tulokset toimivat esimerkkinä ja jatkotutkimusten aineistona verkosto- ja alustalähtöisen liiketoiminnan haasteista, joissa tuotteistetaan palveluita yli toimialarajojen.
